Puustellin tarina

1920 Puustellin tarina alkaa

Suomi on vahvasti maatalousmaa ja vasta perustetussa Osakeyhtiö Harjavallassa valmistetaan puimakoneita ja erilaisia puutuotteita. Varsinaiseksi kulmakiveksi muodostuu oman sahan rakentaminen sekä keskittyminen sahatavaran ja puutuotteiden valmistukseen. Samoihin aikoihin maailmalta kuuluu kummia. Itävaltalainen arkkitehti Margarete Schütte-Lihotzky suunnittelee vuonna 1926 Frankfurt-keittiön. Se on ensimmäinen, ajan vaatimuksia vastaava keittiö, jossa kaikki tarvittava on helposti saatavilla. Keittiösuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Ehkäpä rakennusalan kiinnostus keittiöihin saa sysäyksensä juuri tästä, sillä keittiö on pääosin tehdasvalmisteinen.

1930 Myllerryksen aika

Vuosikymmenen alussa teollisuuden laskukausi on voimakasta. Puuteollisuuden hintoja dumpataan ja samaan aikaan kansainvälinen kauppa hiipuu. Lama jää kuitenkin lyhyeksi ja Suomen kansainvälistyvää kilpailua auttaa hetkeksi markan devalvointi. Metsää kaatuu, maata viljellään ja hevoset kuljettavat. Sotaa ei kukaan osaa odottaa ja vuosikymmenen loppu sekoittaakin monen elämän. Aika on pienelle Suomelle monin tavoin selviytymistä. Perheiden murhenäytelmät ovat yhteisiä ja koskettavat jokaista. Radiosta tulee arjen jaksamiseen tärkeä piristysväline kuunnelmineen ja iskelmineen.

1940 Sotien päättyminen

Sotien päättyminen on lähtölaukaus Suomen teollistumiselle. Myös Harjavallassa kääritään hihat ja aloitetaan uuden tehtaan rakentaminen. Linjoilta valmistuu ovia ja ikkunoita, joista osa matkaa sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Laatu ja toimitusvarmuus vakuuttavat, tilauksia saadaan lisää. Tieto leviää, monet tulevat kysymään töitä tehtaanpiipun nähdessään, useat jäävät jo siltä istumalta. Lähitienoolla puhutaan pelkästä Osakeyhtiöstä, sen verran tuttu yritys ja työllistäjä Harjavalta yrityksenä on. Vuosikymmenen puolivälissä kotitalousopettaja Maiju Gebhard kehittää suomalaiseen keittiöön innovatiivisen kuivauskaapin.

1950 Kansainvälisiä virtauksia

Pula-aika voidaan katsoa päättyneeksi ja kahvin säännöstelykin lopetetaan. Suomi on vielä vahvasti maatalousmaa, mutta kaupungistuminen ja teollistuminen voimistuvat. Suomi saa kansainvälistä huomiota, kun vuoden 1952 olympialaiset järjestetään Helsingissä ja lisääkin huomiota, kun neiti Armi Kuusela valitaan Miss Universumiksi. Tuolloin alkaa tulla kotimaahan virtauksia myös musiikin, muodin ja ihanteiden myötä. Osakeyhtiö valmistautuu teolliseen tuotantoon toden teolla. Harjavalta-laadun kiiriessä, ikkunoiden ja ovien kysyntä kasvaa. Mallisto muokkautuu pääsääntöisesti kysynnän mukaan. Kaikki tehdään käsin, taitavin käsin.

1960 Harjavalta-laatu

1960-luvulla Harjavallan tehtailla keskitytään entistä enemmän puusepäntuotteisiin ja korkeaan laatuun. Vaativien, julkisten kohteiden oviin, ikkunoihin ja kalusteisiin suunnitellaan yhä useammin juuri Harjavalta-laatua, kuten Helsingin yliopistolliseen sairaalaan, Finlandia-taloon, Helsingin kaupunginteatteriin sekä useisiin muihin kohteisiin.

Vientikanavat avautuvat ja Ruotsiin ryhdytään valmistamaan väliovia Carl Larsson -nimellä. Kaikki viedään käsistä. Oville asetetut laatuvaatimukset ovat ennen näkemättömän korkeat ja tuotannossa hienopuuseppiemme taidot kehittyvät huippuunsa. Laatu luo kysyntää aina autotallinovista puistonpenkkeihin.

1970 Puustelli-brändin synty

Eletään lamavuosia, mutta yrityksellä on käyttämätön ässä hihassaan. Sanonnan mukaan timantti syntyy kovan paineen alla, niin nytkin. Carl Larsson -ovia ryhdytään valmistamaan Puustelli -nimellä. Puhtia on, kuten pienessä kylässä kuuluukin olla. Puustelli-keittiöt näkevät päivänvalon vuonna 1977. Puustellin erikoisliikkeitä avataan eri puolille Suomea. Näin yksilöllisyys, hienopuusepäntaito ja design astelevat lähemmäs kuluttajaa. Samaa tyyliä olevat väliovet ja keittiökalusteet tarjoavat yhdessä jotain täysin erilaista. Puustelli-tuotteisto jatkaa kasvuaan, mukaan tulevat samaa tyyliin sopivat ikkunat, ulko-ovet ja lattiat listoineen. Suomen suosituin brändi on syntynyt, kiitos harjavaltalaisen puusepäntaidon.

1980 Jäljittelijöitä löytyy, vastaavia ei

Tehtaan puusepäntaitoa hyödynnetään jo eri puulajeihin. Tyyliltään samanlaiset Puustelli-kalusteet ja -väliovet halutaan sisustamaan koko kotia. Uutta ovat puuovien kuultovärjäykset, johon vain omavarainen Puustelli pystyy vastaamaan. Värileikkiin liittyvät maalatut MDF-ovet ja melamiinipintojen eri kuosit. Myymäläverkostolle räätälöidään älykäs suunnitteluohjelma, josta kalusteet lukeutuvat suoraan tuotantoon. Puustellin maksuton suunnittelu- ja mittauspalvelu, Presis, ulotetaan kotiin asti. Puustelli-kylpyhuonekalusteet mäntysäleovin tulevat mallistoon. Yritys kehittää teollisen valmistustavan, joka mahdollistaa valkoiseksi maalatun peilivälioven valmistuksen puukuitumassasta. Tästä myönnetään Tuottava Idea -palkinto vuonna 1986.

1990 Vienti käynnistyy

Puustellin toiminta laajenee yli rajojen. Keittiöitä ryhdytään viemään Ruotsiin, Baltiaan ja Venäjälle. Harjavallassa tehdasta laajennetaan ja investoidaan uusiin koneisiin. Ovitehtaalla aloitetaan vesiohenteiset pintakäsittelyt. Myymäläverkosto laajenee entisestään ja Puustelli-palvelu saa uutta sisältöä. Samaan keittiötoimitukseen tulevat mukaan koneet, altaat, hanat ja valaisimet, joka on alalla poikkeuksellista. Asennuksen lisäksi kokonaispalveluun liitetään vanhojen kalusteiden purku, putki- ja sähkötyöt. Koko remonttiin saa Puustelli-rahoituksen, jonka tarve on kiistaton. Perusta Puustellin asennus- ja remonttipalvelulle on nyt luotu. Tuottavuuskeskus ry myöntää Puustellille vuonna 1996 Tuottavuusyhteistyöpalkinnon.

2000 Laatu ja asiakastyytyväisyys

Laatu ja asiakastyytyväisyys ovat Puustellin liiketoiminnan ohjenuorat. Objektiivinen vahvistus asialle saadaan, kun Puustelli ottaa käyttöön ISO 9001 –sertifioidun laatujärjestelmän. Laajuudeltaan sertifiointi on kalustealalla ainutlaatuinen. Se kattaa Puustellin tuotekehityksen, hankinnat, tuotannon, kuljetukset, asennukset ja myymälätoiminnat. Kokonaisvaltainen palvelukonsepti kehittyy entisestään ja saa nimekseen ALLinclusive. Tuotantolaitosta uusitaan, jonka seurauksena kalusterungot sekä levyt nauhoitetaan kauttaaltaan. Puustelli aloittaa aikaa ja euroja vaativan projektin eri tutkijoiden ja asiantuntijatahojen kanssa ekologisen keittiön valmistamiseksi. Säännöllinen ja lahjomaton asiakastyytyväisyyden seuranta alkaa. Asiakkaista yli 95 % on valmiita suosittelemaan Puustellia.

2010 Edelläkävijän rooli velvoittaa

Ekologinen ajattelutapa levittäytyy yrityksessä kaikkialle ja ohjastaa tehtaan toimintaakin. Materiaalivalinnoissa ja tuotantoprosesseissa varmistetaan yhä tarkemmin, että luontoa ja ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän. Jo 1990-luvulla aloitettu puuovien ja -osien vesiohenteiset pintakäsittelyt olivat iso askel kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Jatkamme samaa polkua ja teemme osaltamme kaiken mahdollisen yhteisen ympäristömme hyväksi. Tuotannossa ei käytetä raskasmetallia sisältäviä aineita, eikä niitä synny valmistusprosessien aikanakaan. Vesiohenteisten pintakäsittelyjen lisäksi, kokoonpanolinjalla siirrytään liimoihin, joissa ei ole lisättyä formaldehydiä. Usean vuoden sinnikkyys palkitaan vuonna 2013, kun globaalisti ainoan ja tutkitusti ekologisen Miinus-keittiön tuotanto aloitetaan. Sen innovatiivinen kalusterunko on pääosin biokomposiittia. Keittiön hiilijalanjälki on puolet pienempi kuin perinteisin materiaalein valmistetussa kokonaisuudessa. Samalla koko keittiö luokitellaan parhaaseen sisäilmaluokkaan M1. Puustelli on edelleen Suomen ostetuin keittiömerkki. Vastuullisena valmistajana yritys panostaa entistäkin tehokkaampiin ja ekologisempiin tuotantotapoihin. Vuonna 2018 Puustelli Miinuksen koko kalustejärjestelmälle myönnetään PCT-patentti.

2020 Virstanpylväs

Vuosi 2020 on Puustellille merkittävä, sillä emoyhtiö Harjavalta Oy täyttää 100 vuotta. Suomalaisessa yrityshistoriassa tämä on harvinaista. Matkalle on mahtunut niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Yritys juhlistaa merkkivuottaan monin eri tavoin niin, että asiakkaat pääsevät osallisiksi juhlavuoden antimista Puustelli-myymälöiden välityksellä. Nyt kylpyhuoneisiin marssitetaan biokomposiittirakenne, jollaista ei ole kylpyhuoneissa ennen nähty. Runkorakenteena on patentoitu Puustelli-biokomposiittikehä, jonka vedenkestävyys on huikeat 100% ja formaldehydilukema vaatimaton 0%.